Sain mahdollisuuden päästä treenaamaan paljon kokeneemman ja kovatasoisemman juoksijan kanssa. Ja nyt siis pääsinsin oikeastaan ensimmäistä kertaa juoksemaan tonneja. Tietysti olen nuorempana juossut vetoja paljonkin, mutta ne ovat oleet aina alle 500m. (esim.40m, 60m, 80m, 100m, 150m,200m, 300m, 500m. ja tästäkin siis aikaa ainakin 15 vuotta ) Syksyllä kävin juoksemassa 500 metrin vetoja yhden kerran ja ne menivät 2.00-2.03 välille. Palautuksena silloin kaksi minuuttia. Viime viikolla kävimme yrittämässä kaverini kanssa vetoja, mutta juoksimme vain 3 x 1000m todella hissukseen. Ajat olivat noin 4.45/4.35/4.20. Ystäväni oli tulossa kipeäksi ja päätimme molemmat vetää vedot yhdessä himmaillen. Eilen olikin sitten toinen ääni kellossa.
 |
| Jos aion mieliä tavoitteisiini edessä on haastava tie - vetoja, vetoja, vetoja.. |
Ensin juoksimme alkuverryttelyä noin 2-3km ja sitten otimme pari 50 metrin vetoa. Treenikaverini oli kokenut vetojen vetäjä ja hän aikoi juosta 6 x 1000m / 3min palautuksilla ja ajattelimme, että minulle voisi sopi näin ensimmäiseksi kerraksi 4 x1000m / 3min palautuksilla. Hän varoitti minua jo heti alkuun, että hän tulee juoksemaan ensimmäisen vedon liian kovaa. Yritin sinnitellä hänen takanaan ja pitää välimatkan mahdollisimman muuttumattomana. Kello näytti 3.56 1000 metrin vedolle. Ei voi olla totta, minäkin juoksin aivan liian lujaa. Ensimmäiselle vedolle olisi rittänyt 4.15 ja siitä sitten veto kerrallaan paremmin.
Toinen veto alkoi tuntua reisissä ja tunne oli, että "en jaksa-en jaksa-jaksa". Jaksoin kuitenkin vaikka kevennettiin tuntuvasti ja juoksin 4.08. Kolmannessa vedossa yritin mennä mahdollisimman rennosti ja päädyin sitten jo paljon helpompaan vauhtiin. Maalissa kellokin kertoi, että löysäilty oli 4.18. Olisin päässyt lujempaa, mutta pää oli tällä kertaa heikko.
Neljänteen vetoon treenikaverini uhrasi yhden vetonsa ja juoksi sparraajana vähän edelläni, jotta saimme viimeiseen kierrokseen vauhtia. Viimeinen veto taittui aikaan 4.05 ja olin ihan tyytyväinen. Oloni oli maalissa sellainen, että olisin jaksanut vetää palautumisen jälkeen viidennekin vedon. En tosin tiedä, miten se olisi mennyt. Jatkoin vetojen jälkeen verryttelyjuoksua ja autoin treenikaveriani viimeisessä vedossa. Juoksin hänen mukanaan viimeisen vedon viimeiset 200 metriä ja sparrasin häntä ylittämään itsensä. Hänen viimeinen vetonsa oli muistaakseni noin 3.35, joka kertoo tasoerostamme. Muuten harjoitus meni hyvin vaikka lopputulos oli että juoksin vedot vähän väärin päin. Mutta tästäkin viisastuin taas paljon.
MITÄ OPIN TÄSTÄ HARJOITUKSESTA:
- Aloitan ensi kerralla varmasti hitaimmasta vedosta esim. 4.10, 4,07, 4,03, 4,00, 3,58
- palaudun hyvin ja jaksan ensi kerralla vetää viisi vetoa
- vaikka treenikavereiden välinen tasoero on suuri, voidaan silti harjoitusta yhdistää, sovittaa ja ideoida molempien tavoitteita tukevaksi
- miltä vedot oikeasti tuntuvat
- opin, että kauniiden tavoitteiden eteen on tehtävä valtavasti raakaa työtä. Esimerkiksi cooper 3000 metriin vaatii tonnin vetojen juoksemista neljään minuuttiin. Mutta tiedän että tavoitteisiin pääseminen on mahdollista.
- on mukavaa jakaa vetotreenien rankkuus kaverin kanssa
 |
| Vetojen jälkeen jalat, keho ja mieli kaipasivat lepoa - varmaan useita päiviä.. |
8 kommenttia
Mulla on vähän samaa vikaa, vedot meinaa usein lähteä liian kovaa. Pitää vaan yrittää malttaa se eka veto, niin saa tuntumaa mitä vauhtia pitäs mennä ja jaksaa vedot loppuun saakka.
Hyvä treeni! Vedot on kyllä ihan inhokkitreenejäni, mutta sieltähän se nopeus löytyy! :) Mulla vaatii tosi perusteelliset lämmittelyt tai 1-2 vetoa selvästi tavoitevauhtia hitaammin, jotta pystyn ne varsinaiset vetämään kunnolla. Vanha kone... ;)
Mukava tietää, että kyseessä taitaa olla vähän "ammattitauti". Ensi kerralla yritän sitten hakea tuntumaa ja kiristää jokaisella vedolla. Toivottavasti menee seuraavalla kerralla paremmin. =)
Mahtavat vauhdit! Mä olen vielä fiiliksissä omista vedoistani, mutta olisin jäänyt sun rinnalla ihan rannalle ruikuttamaan ;)
Sä olet juossut vetosi tosi hyvin. Jokainen veto toistaan nopeammin. Ja jos noita meidän treenejä vertaa, niin sinä olet tehnyt kehittävän treenin. Minä epäilen, ettei omani hirveästi kehittänyt. =) Ehkä ensi kerralla aloitat nopeammin tai juokset lyhyempiä vetoja välillä. Vauhtia saa lisää kun välillä juoksee myös ihan lyhyitä vetoja rennosti rullaten ja kiinnittäen huomiota tekniikkaan. Sulla oli supertreenit ja ole ihan aiheesta ylpeä! Aina kun on vähänkään aihetta, kanattaa olla itsestään ja tekemisistään ylpeä! =) GoSallaGO!
Tiukkaa settiä! :) Mullakin vähän tarkoituksena tässä kevään mittaan ärsyttää kroppaa vähän näillä veto-ja mäkitreeneillä, vaikka piiiitkät juoksulenkit onkin niitä mun suosikkeja:)
Hurjia vauhteja sulla!! :) Tonnin vedot on kyllä tiukkaa settiä! Varmasti saat lisää vauhtia noilla ja paljon! :)
Lenkillä pilkujen kanssa:- Minä taidan loppujen lopuksi tykätä kaikesta mikä saa sydämen pamppailemaan, hien virtaamaan ja sykkeen nousemaan.
Satu: Minulla on ihan päinvastoin. En yhtään tykkää pitkistä hitaista lenkeistä. Ne menevät silloin, jos on mukana lenkkikaveri, jonka kanssa voi puhua pulputtaa koko matkan. Ja tietysti jos pääsisi juoksemaan jotain kesäistä rantabulevardiseutua pitkin niin sittenvarmasti nauttisin.. =)
Karoliina: Kiitos! Itse en vaan koe vauhtejani kovin vauhdikkaina. Vetotreenien aikaan poikani oli yleisurheilutreeneissä yhtä aikaa ja naureskelivat vain äidin menolle.. =) Toivotaan, että vauhti kasvaa meillä kaikilla ja saamme nautti hyvin onnistuneista treeneistä. =)
Lähetä kommentti