Torstai toivoa täynnä..
Tänään oli ohjelmassa palauttava hidas lenkki. Haluan kerätä nyt kilometrejä ennen kevättä ja kesää. Silloin olisi tarkoituksena lisätä tehoja, mutta pudottaa määrää. Jotta voin nyt juosta kilometrejä talteen, täytyy ne kerätä todella maltillisella vauhdilla. Minulla hitaat lenkit ovat aivan hirveän vaikeita. Ne ovat vaan niin tylsiä. En kykene vielä nauttimaan tunteesta, että "tää ei tunnut missään ja vielä kahdeksan kilsaa jäljellä". Minun on aivan pakko kuunnella jotain inspiroivaa musaa.. muuten jähmetyn tylsyyteen.. Ja sitten kun korvissa soi menevä musiikki, meinaavat jalat kuitenkin lähteä harppomaan. Ja oisihan se kiva jos sydän vaikka pomppailis sen musiikin rytmissä tai edes askeleet menesivät samaa rytmiä.. Mutta ei tänään, eikä ehkä huomennakaan. Nyt juostaan hitaita kilometrejä.
 |
| tehokaksikko - Ricardo Karvailo ja Mr. White |
Pysyäkseni hitaassa juoksussa koko lenkin, turvaudun kaksinkertaiseen varmistukseen: Ricardo Karvailo ja Mr. White. Rico piti huolen siitä, että vauhti ei karkaa alle 6.30min/km. Välillä hän viritti mukaan äkkipysähdyksiä ja hitausjaksoja. Personal trainer Mr. Whiten pyysin ilmoittamaan minulle aina kun sykkeeni nousee yli 130. Välillä Mr. White alkoi piipittää liian alhaista sykettä.. Hyvä minä.
Juoksin 10 kilometriä, 123 keskisykkeellä, 6.58/km-keskivauhdilla. Ihan jees.
 |
| Juoksuindeksiarvo ja kehittyvän juoksijan varjo |
Lenkin jälkeen olin tyytyväinen itseeni. Olo oli hyvä ja ei ollenkaan rasittunut. Eiliset nopean juoksun vedotkaan eivät tuntuneet yhtään jaloissa. Paras palkinto on Mr. White, joka antoi palautteeksi lenkistä tähän asti korkeimman juoksuindeksiarvoni: 62
 |
| Hyvän mielen iltakahvit =) |
Hyvän treenitorstain kruunaa iltakahvi pannukakulla ja uunituore Juoksija-lehti, josta riittää luettavaa ja selailtavaa koko kuukaudeksi. Lehden mukana tuli taas tulospörssi-lehti ja Helsinki runningvents - lehti. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppuviikkoa! Toivottavasti teillä muillakin on ollut yhtä onnistunut viikko!
6 kommenttia
Hyvä treeni! Pitäisi itsekin malttaa juosta enemmän noita oikeasti kevyitä lenkkejä, joilla syke jäisi noin matalaksi. Sitä vaan tulee ahneeksi ja juoksee aina minkä jaloistaan pääsee... Vaikka kerran viikossa olisi tärkeää juosta kevyestikin. Ehtii palautuakin paremmin :)
Mulle on kans kylla ihmeen vaikeeta juosta kevyesti ja hitaasti. Tosin ma kylla nautin niista yleensa enemman kun vauhdikkaista lenkeista mut en osaa juosta niita tarpeeks hitaasti :D Koira on kylla varmaan hyva apukeino jos sellanen loytyis iteltakin :)
MOikka, Katju!
Siis päättelimme juoksukavereiden kanssa, että viime syksyinen puolikas meni huonosti juuri siksi, että keho ei ollut oppilaan käyttämään rasvaa tehokkaasti energiana. Tuolla 70min kympillä rasvan osuus poltetuista kaloreista oli 42 % ja 50min kympillä se oli 19%. Ero on melkoinen. Tarvitsen siis tosi hitaita lenkkejä peruskestävyyden parantamiseen. Mä taidan tarvitan noita kevyitä 2-3 lenkkiä viikossa + pitkän lenkin. Hmm.. taas on mietittävää.. =)
Moi Pille!
Hitailla lenkeillä auttaa..
a) juoksukaveri - höpöttely auttaa kiinnittämään huomion muihin asioihin kuin vauhtiin.. tai sen puutteeseen =)
b) koirakaveri - pitää vauhdin sopivan hitaana ja pysähtelee välillä. Jos ei ole omaa koiraa, etsi itsellesi koirakaveri/lenkitettävä koira =)
c) juoksukello - aseta kelloon sykeraja ja kello alkaa piipittämään aina kun on aika hidastaa
d) rauhallinen/meditointi musiikki - keskity hyvään oloon, hengitä syvään, rentoudu
f) äänikirja - käytä pitkän hitaan aika hyödyksi ja kuuntele rauhassa äänikirjaa (en ole itse vielä kokeillut, mutta pakko testata) =)
Toivottavasti löytyy jokaiselle joku hyvä keino pitää vauhti hitaana. Hyviä hitaita lenkkejä ja vähän muitakin. =)
Hienosti tsempattu tylsyydessä! :D Mulla käy usein hitailla lenkeillä niin, että saan tasaisen, kevyen rytmin päälle ja juoksusta tulee tavallaan meditatiivista. Jos kovaa juostessa joutuu olemaan skarppina ja terävänä, niin kevyillä voi "levätä vauhdissa".
Mun on myös vaikea pitää vauhti tarpeeksi hitaana. Saan turhan harvoin nipistettyä lapsiperhearjesta yli tunnin lenkkejä, joten silloin kun se on mahdollista, mua alkaa himottaa mehevät kilometrilukemat.
Juttelukaveri on mainio, luonnollinen juoksun hidastaja. Äänikirjat ovat toinen hyvä kikka. Varsinkin ruotsinkieliset dekkarit, joihin pitää toden teolla keskittyä, jottei mikään pieni yksityiskohta jää varmasti väliin.
Lähetä kommentti