Valio maitojuoksu ja juhannuksen viettoa



 JUHANNUSAATON SERKKUJUOKSU KIURUVEDELLÄ


Olimme nähneet sukulaisteni kanssa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa haikeissa merkeissä. Sovimme jo alkukeväästä serkkujemma kanssa näkevämme myös positiivisissa merkeissä ja päätimme kokoontua lapsuutemme juhannuksen viettopaikkaan serkkujeni kotipaikalle. Juttelimme siitä, kuinka olisi kiva järjestää myös oma juhannusjuoksu. Siihen ei tarvinnut kuitenkaan ryhtyä sillä kummisetäni oli järjestämässä Kiuruveden urheilijoiden Valio Maitojuoksua. 






Päätimme osallistua tapahtumaan leikkimielellä ja juosta serkkuporukassa koko matka yhdessä kaikille sopivalle vauhdilla. Tärkeintä ei ollut kilpaileminen tai tulos vaan osallistuminen, yhdessä tekeminen ja yhteiset kokemukset. Yhteishenkeä rakennettiin jo ennen tapahtumaa hankkimalla yhteiset kisapaidat ja askartelemalla ne juhannusaaton aamuna Hulahula-henkeen sopivaksi. Poikani teki meille myös juhannusteemaan sopivat jäätelönmuotoiset korvikset, joten olimme valmiita. 


LASTEN JA NUORTEN MAITOMAILIT

 Maitomaili - lasten lähtö - Kuva: Kiuruveden urheilijoiden facebook-sivu
Ennen aikuisten 5 kilometrin mittaista Valio maitojuoksua juostiin vielä maitomailit eli neljä kertaa 400 metrin pituinen yleisurheilukenttä ympäri. Myös lapseni osallistuivat maitomaileihin ja juoksin Neiti Naperon kanssa neljä kierrosta kentän ympäri. Olin todella tyytyväinen neidin juoksuun, sillä hän jaksoi jo juosta yhtenäisesti 1600m ja tärkeintä koko kisassa oli tulla maaliin ennen äitiä. Ehkä ei olisi pitänyt juosta mukana, koska koko juhannuksen ja sen jälkeenkin sain kuulla kuinka äiti on nyt voitettu. No, se tulisi vastaan ennemmin tai myöhemmin, mutta ennen kaikkea pikku neiti voitti kyllä itsensä juoksemalla hienosta ja isoveli myös.
 




Maitomaili - nuorten lähtö - Kuva: Kiuruveden urheilijoiden facebook-sivu


 VALIO MAITOJUOKSU

Aikuisten maitojuoksuun lähti 80 osallistujaa ja he kiersivät kaksi kertaa 2,5 km:n kauniin maisemareitin. Päätin ihan lähtöviivalla hakea vielä mukaani rakkaan lenkkeilykaverini, eli Rico pääsi juhannusjuoksuun myös mukaan. Taas jouduin toteamaan, kuinka kauniit maisemat reiin varrella oikein oli ja tässäkään kisassa en olisi ehtinyt niitä, ihailla jollemme olisi edenneet "naatiskeluvaahtia", kuten tielläpäin sanottais. =) Juoksimme vielä itse kisan jälkeen yhden verryttelykierroksen, ennen siirtymistä varsinaiseen juhannuksen viettoon.



Aikuisten lähtö Valio maitojuoksun 5 km:lle - Kuva: Kiuruveden urheilijoiden facebook-sivu








'









Neiti Napero pokkasi pokaalin ja kummini toimi palkintojen





Muistoksi hyvin järjestetyistä kisoista saimme hienot Suomi100-juhlamitalit ja Neiti Napero kävi pokkaamassa myös pinkin pokaalin. Oli kyllä niin hieno pokaali, että minäkin haluaisin saada sellaisen. Voisimme osallistua tapahtumaan myös seuraavana vuonna ja yrittäisin saada houkuteltua myös lisää sukulaisia mukaan juoksemaan. Haluaisin jakaa juoksun ilosanomaa kaikille ja avata juoksutapahtumat niiden koosta huolimatta myös ihan jokaiselle. Tapahtumaan voi osallistua  niin eri lähtökohdista ja tärkeintä on liikkua ja saada positiivisia kokemuksia liikunnan avulla.







Juhannuksen vietto jatkui serkkulassa, Myllyniemen tilalla. Jossa teimme ruokaa, kummisetäni teki rosvo- ja hirvipaistia ja me naiset teimme salaatteja ja muuta syötävää. Illalla kävimme perinteisesti savusaunassa ja sitä varten olimme aiemmin päivälle sitoneet koivusta löylyvihtoja. Savusaunasta kastauduimme sitte vieressä virtaavassa joessa. Saunomisen jälkeen harjoittelimme hulahula-tanssia ja söimme kesäistä ruokaa. Ruokailun jälkeen ihailimme lehmien kanssa kaunista juhannuskokkoa. 



Lapset olivat innoissaan juhannuksesta maaseudun rauhassa. Lehmien ihmettely, traktorilla kyydissä oleminen, joessa onkiminen, savusaunassa saunominen, joessa kastautuminen ja kanojen munien etsiminen kanahäkistä taisivat suurin osa olla ensikertaisia kokemuksia molemmille. Poikani ilmoittikin reissun jälkeen, että hän tulisi tänne mielellään mös ensi vuonna juhannusta viettämään. Täällä serkkulassa minäkin olen viettänyt niin monet lapsuuden juhannukseni perheeni ja sukulaisteni kanssa. Perinteet ovat sydämen asia. <3 

Ihania kesäpäiviä sinulle! <3

2 kommenttia

Satu kirjoitti...

Hei kuulostaapa mainiolle juhannukselle! :) Savossahan on tunnetusti kaek niin mukavoo ;)

Unknown kirjoitti...

Nyt vasta huomasin unohtaneeni kommentoida.. =)

Savossa tosiaan on kaek niin mahtavvoo. =) Oli kyllä niin hieno juhannus, että lapset toivovat pääsevänsä samaan paikkaan myös ensi juhannuksena. =)