Talvijuoksusarjan avaus

NAKKILACUP - TALVIJUOKSUSARJA

Minun piti jo useampana vuonna osallistua talvijuoksusarjaan, mutta lähin taisi olla noin 50 kilometrin päässä, joten osallistumatta jäi. Nyt naapuriseuramme aloitti järjestämään viisiosaista maantiejuoksusarjaa kerran kuukaudessa maarraskuusta maaliskuuhun. Nyt edes matka ei toimi tekosyynä jättäytyä pois kisasta. Nyt on muutenkin aika aloittaa taas säännöllinen juoksuharjoittelu ja samalla tämä juoksusarja toimii hyvänä testijuoksuna minulle. Valittavana oli 5km:n ja 10km:n virallisesti mitattu lenkki. Aion juosta lyhyempää lenkkiä, sillä juoksuni ja kehoni eivät ole siinä kunnossa, että kestäisivät 10 km:n testijuoksuja puolikuntoisena.

 MINUN RIKKINÄINEN VUOTENI

Niin lopussa - nainen ja matka! Kuva: Paula Nurmi

Kuinkahan monta kertaa tänä vuonna olen taas yrittänyt uudelleen, pitänyt taukoa, keventänyt tai kuntouttanut jalkaa tai sitten vaan pitänyt taukoa. Lokakuussa 2015 juoksin puolimaratonin noin 1.45.xx ja osallistuin Uudenvuoden juoksuun. Kaikki alkoi siitä, kun tein uuden vuoden lupauksen. Päätin alkaa harjoittelemaan tavoitteellisemmin ja samalla kirjoittamaan blogia harjoittelustani liikkumisistani. Muutenhan olen juossut enemmän tai vähemmän säännöllisen epäsäännöllisesti ja tulokset pysyvät melko samana. No jokin siinä sitten ehti kolmessa kuukaudessa mennä vikaan ja maaliskuussa alkoi vaivata kantapää, joka paikantui palantaarifaskiitiksi. Sitten on juostu ja oltu juoksematta vielä epäsäännöllisemmin. Hah. Ja blogin nimi siis on paremmin kuin paikallaan - Run like a moose - Hirveetä menoa! =) Ja nimeen sisältyy muistoja ja itseironiaa, sekä muistutus siitä, että elämä ei ole niin vakavaa ja itselleen on hyvä hymyillä välillä ja ääneen. =)

Ensimmäiseen NakkilaCup:iin osalistuvat aikuistensarjalaiset käynnistävät kellojaan. Kuva: Paula Nurmi

MAANTIEJUOKSUSARJA TESTIJUOKSUNA

Päätin siis osallistua tähän maantiejuoksusarjaan ja pitää osakilpailuja testilenkkinä. Paineita en aio sen enempää ottaa äistä juoksuista, mutta olisi ihanaa oppia juoksemaan niin, että siitä voisi nauttia. Tällä kertaa olin taas liian myöhään paikalla ja verryttely jäi liian lyhyeksi. Ja lähtiessäni juoksemaan tein taas samat virheet kuin aiemminkin. Lähdin juoksemaan huonosti lämmitelleenä toisten kovaan alkuspurttiin ja ensimmäiset sadat metrit kello näytti alle 4.00min/km. Ensimmäinen kilometri meni suhteellisen kevyesti ja yritin pudotella vauhtia alkuspurtista, mutta se oli vaikeaa, koska alku menee aina niin kevyesti. 

Alkusuoran reippaat juoksijat. Kuva: Paula Nurmi

Ensimmäisen kilometrin keskivauhti oli 4.18min/km ja sitten alkoikin vaikeudet. Toinen kilometri meni aluksi vielä alkuvauhtia ja sitten alkoikin seinä nousta vastaan. En vaan jaksanut.. Olin juossut ekan kilometrin ihan liian kovaa ja nyt tuli mieleen jo lopettaa koko juoksu, koska tuntui niin pahalta. Toinen kilometri meni aikaan 4.41. Sen jälkeen lähestyttiin kääntöpaikkaa, sillä 5 km:n lenkki juostaan edestakaisin 2,5km:n pätkä pyörätietä. Ensimmäiseen suoraan sisältyi myös lievää ylämäkeä ja sekin tuntui jokaisella askeleella, kun voimia ei enää ollut. Kolmas kilometri meni aikaan 4.52min/km. Juoksu oli niin vaikeaa, että otin jo mukaan normaalin tuska-askelten poistajan eli laskemisen. Kun juokseminen tuntuu vaikealta. Alan laskea numeroita 1-100 ja aloitan aina alusta. Luettelen numeroita mielessä noin kolmen askeleen välein. Tämä auttaa tyhjentämään negatiiviset ajatukset ja tuskalliset tunteet. Neljäs kilometri jatkui vaikeana 4.56min ja viimeinen kilometri meni sitten jo reippaampi, sillä ajatus ihan kohta edessä siintävästä maalista palautti energiavarastoni ja jaksoin taas kiriä juoksuani loppukiriin asti ja viimeinen kilometri kulki aikaan 4.30 min.

Urheilukellon kertomaa: Näyttää paljon paremmalta, mitä todellisuudessa oli tai tuntui.. =)

Maalissa ajaksi tuli 23.28. Ei mikään paras aika, mutta ei kauhean huonokaan. Juokseminen oli supervaikeaa ja tiesin sen jo alkuverryttelyssä, sillä nyt kunnon tippuminen oli jo alkanut tuntua koko kehossa. Stksyn pimeys, perheen harrastuskiireet ja työn haasteet näkyvät kehon kuormittumisella. Nyt sitten hidastetaan elämään ja karsitaan kaikkea ylimääräistä, jotta olisi aikaa vapaa-aikana vaan olla ja rentoutua perheen kanssa, niin että voisi välillä harrastaakin jotain kuormittumatta liikaa. 

Seuraavat NakkilaCup:in   osakilpailut ovat  17.12.2016, 28.1.2017, 18.2.2017 ja 11.3.2017 . Toivottavasti pääsen osallistumaan jokaiseen noista. =) Ja suosittelen juoksusarjaa kaikille muillekin, jotka haluavat säännöllisesti seurata juoksukuntoaan testilenkillä ja tavata säännöllisesti juoksukavereita. =)

Itselläni on pohdinnassa vielä cooperin testiin ja laktaattitestiin osallistuminen. Sykkeiden seuraaminen on toistaiseksi jäissä. Nyt juostaan ja harjoitellaan, niin että pysytään terveenä.

Miten sinä testaat kuntoasi talvella? Muokkaatko harjoittelua ja sen kuormittavutta jonkin testin avulla vai luotatko tunteeseen? 

Supermahtavaa alkanutta sporttiviikkoa kaikille! Kiitos, kun poikkesit lukemaan! =) _M_