Juoksua ja juhannusta!




Juhannus oli meillä perinteistä rentoutumista perheen ja ystävien kanssa Suomen luonnon helmasssa.



Meillä aloitettiin juhannuksen vietto aatonaattona, sillä kaikki eivät olisi paikalla aattona. En ollut päässyt vetämään torstaina suunniteltua vetoharjoitustani, koska lapsenvahtia ei ollut saatavilla ja puoliso oli töissä. Lapset eivät halunneet lähteä tällä kertaa yleisurheilukentälle, koska isommalla oli omia kaverimenojaan ja pienempi kaipaa kovasti seuraa ja huomiota, joten harjoittelusta ei olisi tullut mitään. Mönkään menneen päiväharjoituksen jälkeen päätin illalla lähteä pienelle spurtilla hakemaan saunahikeä ennen meidän perhen juhannussaunaa. 

Saunalenkin maisemaa.
Päätin juosta noin 6km:n mittaisen lenkin ja yrittää juosta sen reippaasti pitäen juoksutekniikasta huolta. Minun pitäisi säilyttää rento ja pyörivä askel, eikä antaa askeleen viipyä liian kauaa maassa. Askeleeni on helposti painavaja väsynyt ja siihen täytyy löytää keveyttä ja kimmoisuutta. Juoksuinto oli niin kova, että lähdin pitämään sellaista 4.40min/km vauhtia lähes heti alussa. Onneksi se ei ihan onnistunut aivan alkuun, sillä en ollut suunnitellut lenkilleni mitään alku- tai loppuverryttelyjä. Pelkkää reipasta juoksua, heti. Miten lyhytnäköistä. Lenkki sujui hyvin, mutta vauhti tuntui liian raskaalta. Se pysytteli lähempänä 4.50min/km ja silloinkin se taisi olla liian kovaa tähän väliin tai ainakin tyhmää se oli.





En ehtinyt palautua saunalenkistä kunnolla, sillä yöunet jäivät todella vähille kuumuuden takia. Meillä oli niin lämmin aamulla, että heräsimme jo kuuden aikaan tyttäreni kanssa, vaikka oisimme voineet nukkua vielä kolme tuntia. Nousimme ylös, teimme aamupalan ja menimme takaisin sänkyyn etsimään unta, mutta turhaan. Lähdin kymmeneltä juoksemaan juhannuspuolipitkistä kaverin kanssa erilaisille pehmeämmille alustoille, kuten hiekkateille, pururadoille ja poluille. Lenkki oli rauhallinen, eikä mitenkään rasittava. Lenkin loppuvaiheessa alkoivat kuitenkin pohkeeni oirehtia kivulla ja jalkapohjissakin oli tuntemuksi. Juoksimme 16km ja aikaa lenkkiin meni 90 minuuttia.

Unihiekkainen juhannustunnelmakuva.
Juhannusaattona hetki ennen nukkumaanmenoa, järvi on tyyni ja unihiekka saa minun kuvaruutuni sumuiseksi. Päivään oli mahtunut aamuheräämistä, juhannuslenkkiä, ruokien valmistusta, pakkaamista mökkeily, oleilua, grillaamista, lasten touhujen seuraamista, paljussa parannettua maailmaan ystävän kanssa.


Juhannuspäivänä minun olisi pitänyt mennä vetämään vetoja, mutta pohkeissa ja oikeassa kantapäässä tuntui kipua. Kaverini oli sitä mieltä, että juoksuun otetaan taas pieni tauko ja korvataan sitä kuntouttavalla lihaskunnolla. Jalka on ollut koko ajan parempaan päin ja viime viikolla oli täysin oireettomia päiviä. Nyt toivotaan, että oireilu johtuu vaan lihasten ja pohkeiden tukkoisuudesta ja jumituksesta. Varailen hieronnan mahdollisimman nopeasti, ja keskityn lihaskuntoon ja palautumiseen. Se on jäänyt heikoksi huonosti nukuttujen yöunien vuoksi.


Olen innostunut nykyään syömään salaatteja pääruokana ja odotan innolla, että pääsen kokeilemaan uusia salattireseptejä  sekä grillaamaan erilaisia vihanneksia ja kasviksia. Juhannuspäivän todellinen yllätys oli lasten kanssa netistä löytämämme resepti näihin grillattuihin banaaneihin. Minä joka en tykkää makeista herkuista tai jäätelöstä taibaananista erityisemmin, pidin tästä makuyhdistelmästä kovasti. Reseptin löydät täältä. Suosittelen kokeilemaan. Meillä tästä tykkäsivät kaikki ja tätä täytyy tehdä uudestaan ja tarjota vieraillekin. =) Tästä saa varmasti myös kevyemmän jälkkärin jättämällä suklaan pois ja korvaamalla jäätelön rahkalla. Sitäkin täytyy vielä kokeilla. =)

Grillatusta banaanista vaniljajäätelelön kanssa tuli lempiherkkuni. Nam.


Ihanaa sunnuntaita kaikille!


2 kommenttia

Satu kirjoitti...

Mukavalta kuulostaa teidänkin juhannus! :) Toivottavasti keventelyt ja lihashuolto auttaa myös siellä pohjekipuiluun. Sitä välillä herkästi innostuu, kun jalka tuntuu jo paremmalta. Nuo grillatut banaanit on ollut kesän ykkösjuttu jo kymmeniä vuosia. :) Tosin banskut yleensä grillailtu notskilla folioon kääräistynä. Nams.

Marika /Hirveetä menoa kirjoitti...

Moikka, Satu!

Eiköhän tuo huolto ja monipuolinen harjoittelu auta kipuiluihin. =) Mulle nuo banaanit eivät ole olleet hitti. Kokeilin kerran ja kukaan ei innostunut, mutta nyt suklaan, pähkinöiden ja jäätelön kanssa ne olivatkin todella hyviä! ..ja todella kevyitä.. ;)